Tämän sivuston tarkoituksena on tuoda tietoa opintovapaasta yksinkertaisessa ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Toivomme, että löydät sivuilta kaiken tarvittavan tiedon opintovapaaseen liittyen. Voit myös jättää meille ideoita, ehdotuksia ja kommentteja aiheeseen liittyen milloin vain!

Olemme koonneet sinulle tietoa asioista, joita opintovapaata hakiessa tulee ottaa huomioon, kuinka opintovapaahakemus tehdään ja paljon muuta. Voit myös aina kysyä meiltä. Tervetuloa!

Opintovapaa

Opintovapaa on Suomessa suunniteltu vapaa, jonka avulla työsuhteessa olevat työntekijät voivat aloittaa tai jatkaa opiskeluita tai muuta kouluttautumista työelämässä ollessaan. Vapaan tarkoitus on siis tarjota opiskelumahdollisuus työssäkävijöille.

Oikeus opintovapaaseen syntyy työntekijöille, ketkä ovat olleet saman työnantajan leivisissä vähintään kolme kuukautta. Silloin vapaan pituus voi olla enintään viisi päivää. Yli vuoden ajan samalla työnantajilla olleet työntekijät voivat saada ja käyttää opintovapaata kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Sen voi käyttää yhdellä kertaa tai jakaa useampaan jaksoon.

opintovapaa

Työntekijä voi käyttää opintovapaan julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen, tämä koskee myös ulkomaisia koulutuksia. Jossain tapauksissa sitä voi myös käyttää ammattiyhdistysten järjestämiin koulutuksiin sekä maatalousyrittäjille suunnattuihin koulutuksiin.

Normaalisti opintovapaa on palkatonta. Asiasta on mahdollista kuitenkin sopia erikseen työnatajan kanssa, esimerkiksi työsopimuksen yhteydessä. Jos opintovapaa on kuitenkin palkaton, on silloin mahdollista saada aikuiskoulutustukea tai Kelan tarjoamia koulutusetuja, kuten opintotukea, opintolainaa ja asumistukea. Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää vähintään kahdeksan vuoden työhistoriaa.

Opintovapaan aikana ei myöskään kerry erilaisia työsuhteen perusteella määrättäviä etuuksia. Vuosilomaa kuitenkin kertyy, mutta normaalia vähemmän. Yleensä määrästä sovitaan alan työehtosopimuksena. Yleisenä käytäntönä on, että vuosilomaa kertyy 30 työpäivältä lomanmääräytymisvuodessa sillä edellytyksellä, että työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön.

Opintovapaaseen on oikeus jokaisella suomalaisella, jos täyttää sen ehdot. Työnantaja voi kuitenkin siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa, jos opintovapaasta aiheutuu tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Löydät tarkempaa tietoa tästä hieman alempaa tältä sivulta.

Opintovapaa asetus

Opintovapaaan tarkoitus on tarjota työssä oleville henkilöille mahdollisuuden opiskeluun. Oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin (273/1979). Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa sekä niihin rinnastettavassa palvelusuhteessa olevaan henkilöön. Työntekijän palvelussuhde jatkuu opintovapaan aikana. Sen sijaan opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa, ellei siitä ole sovittu työ- tai virkaehtosopimuksessa tai työnantajan ja työntekijän kesken.

”1 §: Tämän lain tarkoituksena on opintovapaajärjestelyä hyväksi käyttäen parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia.”

”2 §: Opintovapaalla tarkoitetaan tässä laissa aikaa, joksi työnantaja on vapauttanut työntekijän palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtävien suorittamisesta koulutusta tai opiskelua varten. Opintovapaan myöntämisen muodoista säädetään tarkemmin asetuksella.

Opintovapaaksi ei lueta aikaa, jonka kuluessa työntekijä työnantajan määräyksestä opiskelee tai saa koulutusta taikka jonka osalta työehto- tai virkaehtosopimuksin on sovittu siitä, että koulutus tai opiskelu rinnastetaan työssäoloon, taikka jonka kuluessa työntekijä osallistuu ammattinsa edellyttämään lakisääteiseen koulutukseen, ellei työntekijä tähän kirjallisesti suostu.

Mitä tässä laissa säädetään opintovapaasta, koskee soveltuvin osin myös aikaa, jonka maatalousyrittäjä tai muu omaa työtään tekevä käyttää vastaavaan opiskeluun tai koulutukseen.”

Voit lukea opintovapaa asetuksesta Finlexin sivuilta lisää.

Opintovapaan ehdot

Opintovapaan saamisen ehtona on lähinnä työsuhteen kesto. Opintovapaan ajalle saatavien tukien ehdot ovat tosin tiukemmat, niistä löytyy lisää tietoa tämän sivun loppuosasta ja tältä sivustolta. Oikeus opintovapaaseen katsotaan työntekijän päätoimisesta työsuhteesta.

  • Mikäli työntekijän työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa osassa vähintään vuoden verran, on hänellä oikeus viiden vuoden aikana käytettävään (enintään) kahden vuoden mittaiseen opintovapaaseen. Vapaan voi käyttää yhdellä kerralla tai useammassa jaksossa.
  • Mikäli työntekijän työsuhden samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa osassa väihtään kolme kuukautta, on hänellä oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen. Vapaan voi käyttää yhdellä kerralla tai useammassa jaksossa.

Mitä opintovapaalla voi tehdä

Opintovapaata ei voi käyttää lomailuun tai mihin tahansa huvitteluun. Itseasiassa vapaan käytöstä on säädetty melko tarkasti. Tämän lisäksi työnantajalla on oikeus evätä opintovapaan myöntäminen, jos vapaata ei aio käyttää kuten sitä kuuluisi. Työnantaja voi myös pyytää tästä kirjallisen todistuksen ennen kuin vapaan myöntää.

opintovapaa-hakeminen

Opintovapaan voi käyttää seuraavilla tavoin:

  • Julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen. Koulutus voidaan järjestää myös ulkomailla.
  • Tietyillä edellytyksillä ammattiyhdistyskoulutukseen ja maatalousyrittäjille järjestettyyn koulutukseen.

Tämä tarkoittaa, että hyväksytty koulutus tai muu opiskelu voi sisältää seuraavia asioita:

  • Opetuksen seuraamista.
  • Opetussuunnitelman mukaista ohjattua käytännön harjoittelua.
  • Tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseen valmistautumista, kuitenkin enintään kymmenen työpäivää välittömästi ennen kunkin tutkinnon tai opinnäytteen suorittamista.
  • Päätoimista ohjattua itseopiskelua tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseksi.
  • Koetilaisuuteen osallistumista.

Opintovapaan hakeminen

Työntekijän täytyy hakea opintovapaata. Vapaan hakeminen tapahtuu kirjallisesti. Löydät tarkempaa tietoa hakemuksen sisällöstä seuraavasta kappaleesta. Voit myös ladata valmiin hakemuspohjan sieltä. Hyppää sinne, jos tiedät miten vapaan hakeminen tapahtuu.

Opintovapaata täytyy hakea vähintään 45 kalenteripäivää ennen kuin suunniteltu vapaa alkaisi, jos sen kesto on yli viisi työpäivää. Alle viiden päivän opintovapaata voi hakea myös suullisesti, mutta suositeltavaa on tehdä sekin kirjallisesti. Alle viiden päivän vapaita tulee hakea vähintään 15 kalenteripäivää ennen kuin se suunnitellusti alkaisi. Näistä vaatimuksista voidaan sopia myös toisella tapaa työnantajan ja työntekijän kesken, esimerkiksi työehto – tai työsopimuksessa.

Opintovapaa hakemus

Opintovapaata täytyy hakea siis työnantajalta. Hakemus kannattaa tehdä kirjallisesti. Voit ladata sivuiltamme valmiin hakemuspohjan tai laati itse omaan vapaamuotoisen hakemuksen. Hakemuksesta täytyy löytyä kuitenkin seuraavat tiedot:

  • Hakijan nimi
  • Yrityksen nimi ja toimipaikka
  • Opintovapaan haluttu ajankohta
  • Tiedot mihin koulutukseen opintovapaa haetaan. Koulutuksen muoto ja sen tavoite tulee ilmoittaa.
  • Kuka koulutuksen järjestää. Eli oppilaitos tai vastaava taho.
  • Tieto onko kyseessä aiemman opiskelun loppuun saattaminen
  • Päiväys ja aika
  • Hakijan allekirjoitus
  • Päivämäärä milloin hakemus on annettu työnantajalle

Hakemukseen lisätämään myös seuraavat kohdat työnantajan täytettäväksi:

  • Työnantajan allekirjoitus
  • Tietoa opintovapaan siirtämisestä (tuntuva haitta, mikä pakottaa opintovapaan siirtämisen)

Jos haluat käyttää valmista hakemusta, voit ladata sivuiltamme opintovapaahakemusmallin. Lataa hakemus täältä.

Opintovapaa sopimus

Opintovapaalle siirtymiseen ei tarvitse tehdä erillistä sopimusta, kuten esimerkiksi vuorotteluvapaan kanssa. Opintovapaata kuitenkin haetaan kirjallisesti opintovapaahakemuksen avulla työnantajalta. Tämä on lähinnä kirjallista sopimusta, mikä sinun täytyy tehdä opintovapaan suhteen. Voit ladata opintovapaahakemuksen yllä olevan kappaleen lopussa olevasta linkistä.

Opintovapaan myöntäminen

Työnantajan täytyy myöntää opintovapaa. Yleensä tämä tapahtuu kirjallisesti käyttämmällä työntekijän opintovapaahakemusta.

Kun opintovapaata haetaan yli viideksi päiväksi, tulee työnantajan ilmoittaa omasta päätöksestään opintovapaan suhteen 15 päivää ennen kuin vapaan pitäisi alkaa. Jos opintovapaata haetaan enintään viideksi päiväksi, täytyy työnantajan ilmoittaa päätöksestään vain seitsemän päivää ennen kuin vapaan olisi tarkoitus alkaa.

Opintovapaata ei ole pakko työnantajan myöntää. Sitä on mahdollista myös siirtää alkavaksi myöhemmäksi ajankohdaksi. Silloin siirrolle tosin täytyy olla erittäin hyvä peruste. Tietysti sellainen voi olla esimerkiksi se, että opiskelun tai haettavan koulutuksen sisältö ei täytä lain vaatimia edellytyksiä. Seuraavassa kappaleessa käymme läpi tarkemmin, että mistä syystä työnantaja voi siirtää opintovapaata.

Työnantaja voi myös pyytää todistuksen aloitettavasta opinnosta tai koulutuksesta ennen kuin myöntää opintovapaan.

Milloin työnantaja voi siirtää opintovapaata

Työnantajan ei ole pakko myöntää siis opintovapaa. Hän voi päättää, että sitä tulisi siirtää myöhemmäksi ajankohdaksi. Siirtämiseen tarvitaan kuitenkin hyvä perustelut. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opintojen aloittamisesta ja työntekijän siirtymisestä vapaalle aiheutuisi työnantajan toiminalle todella tuntuvaa haittaa.

Vapaata ei voi silloinkaan siirtää loputtomasti vaan sen voi tehdä kerralla enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tietyissä tapauksissa, kuten silloin jos työntekijä hakee koulutuksen, mikä alkaa harvemmin kuin kuuden kuukauden välein, voi työnantaja siirtää opintovapaan alkamista enintään siihen asti, kunnes seuraava koulutus alkaa.

Toinen syy opintovapaan siirtämiseen on se, että työntekijä on pitänyt äskettäin edellisen opintovapaajakson. Jos siitä on kulunut alle kuusi kuukautta, voi työntekijä silloin siirtää seuraavan vapaan alkamista. Tähän on kuitenkin poikkeus. Jos työntekijä haluaa päättää edellisellä vapaalla aloitetun koulutuksen, ei työnantaja silloin voi vapaata siirtää.

Opintovapaata ei voi siirtää loputtomasti, vaikka sitä voikin lykätä kuusi kuukautta kerralla, minkä jälkeen työntekijä joutuu sitä hakemaan uudestaan ja milloin työnantaja voi lykätä sen uudestaan. Jos yrityksessä on viisi työntekijää tai enemmän niin työnantaja voi tehdä lykkäyksen enintään kaksi kertaa peräkkäin kunnes hänen täytyy se myöntää. Jos yrityksessä on enintään neljä työntekijää niin silloin työnantaja voi lykätä opintovapaa useammin kuin kaksi kertaa. Silloin lykkäämistä ei ole rajattu tiettyyn kertamäärään vaan hän voi tehdä sitä periaatteessa rajattomasti, jos hänellä on siihen pätevät syyt.

Täytyy muistaa, että opintovapaan siirtäminen vaatii aina pätevän syyn eli siitä täytyy aiheutua työnantajan toiminnalle tuntuvaa haittaa. Mikäli näin ei tapahdu niin työnantajalla ei ole oikeutta siirtää opintovapaan alkamista ja olla myöntämättä sitä.

Milloin työntekijä voi siirtää opintovapaata

Myös työntekijälle on tietyissä tapauksissa oikeus siirtää opintovapaan käyttämistä, vaikka se olisi jo myönnetty. Silloin työntekijän tulee ottaa huomioon mahdollinen haitta työnantajalle.  Työntekijä voi siirtää vain yli viiden päivän opintovapaata.

Työntekijän voi hakea opintovapaan siirto enintään kahdeksi vuodeksi yhdellä kerralla. Siirtoa täytyy hakea työnantajalta kirjallisesti.

Myönnettyjä opintovapaita ei ole myöskään pakko käyttää. Työntekijä voi päättää, että ei haluakaan jäädä jo myönnetylle opintovapaalle. Silloinkin asiasta pitää tosin ilmoittaa työnantajalle. Ilmoitus täytyy tehdä kirjallisesti ja vähintään kaksi viikkoa ennen kuin opintovapaan olisi ollut määrä alkaa.

Opintovapaa korvaus

opintovapaalla

Opintovapaasta ei saada normaalisti erillistä korvausta. Silloin on kuitenkin mahdollista saada aikuiskoulutustukea tai Kelan myöntämää opintotukea. Kela tarjoaa myös asumislisää sekä opintolainaa valtiontakauksella. Katsotaan seuraavaksi hieman tarkemmin millaisia tukia nämä ovat.

Opintovapaa aikuiskoulutustuki

Opintovapaalla on mahdollista saada aikuiskoulutustukea tietyillä ehdoilla. Aikuiskoulutustuen saamisen edellytyksenä on, että henkilö on työstään opintovapaalla ja hänellä on voimassa oleva työ – tai virkasuhde koko tuettavan koulutuksen ajan. Myös määräaikaisessa työssä oleva henkilö voi saada tukea, paitsi jos työ päättyy ennen kuin koulutus alkaa.

Opintovapaan aikana saa aikuiskoulutustukea, vaikka joutuisi irtisanotuksi tukikauden alkamisen aikana. Lisää tukea ei sen jälkeen kuitenkaan enää saada.

Yhdenjaksoinen opintovapaa

Palkattoman opintovapaan tulee kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Silloin opintovapaalla oleva voi hakea tukea etukäteen ja tuki voidaan myöntää samalla päätöksellä koko opintovapaa-ajalle.

Jaksoittainen tai osa-aikainen opintovapaa

Aikuiskoulutustukea voi saada myös henkilö, jonka opintovapaajaksot kestävät alle kaksi kuukautta tai joka opiskelee työnantajan kanssa tehdyn opintovapaasopimuksen perusteella osa-aikaisesti. Edellytyksenä on, että työstä poissaolo opintojen vuoksi kestää yhteensä vähintään 43 päivää. Opintovapaapäiviksi lasketaan enintään viisi päivää viikossa. Täyteen opintovapaakuukauteen (kalenterikuukauteen) katsotaan sisältyvän 21,5 opintovapaapäivää. Myös vajaa työpäivä osa-aikaisesti opiskeltaessa lasketaan opintovapaapäiväksi.

Kahta kuukautta lyhyemmillä opintovapaajaksoilla tai osa-aikaisesti opiskeleva hakee soviteltua aikuiskoulutustukea kuukausittain jälkikäteen.

Lomapalkka tai -korvaus ja opintovapaa

Jos työnantaja maksaa pitämättömät lomapäivät rahana ennen opintovapaan alkua, loma-aika jaksotetaan lomapäivien määrällä opintovapaan alkamisesta eteenpäin. Palkattoman opintovapaan katsotaan alkavan vasta loma-ajan päätyttyä, ja tukea maksetaan loma-ajan päättymisestä alkaen.

Jos työnantaja maksaa hakijalle lomapalkkaa tai lomarahaa kesken opintovapaan, tulee hakijan ilmoittaa siitä Koulutusrahastolle, koska nämä erät luetaan sivutuloksi ja vaikuttavat siten aikuiskoulutustukeen.

Opintovapaa ja Kelan opintotuki

Opintovapaan aikana on mahdollista saa myös Kelan opintotukea. Tämä koostuu siis opintorahasta, opintolainasta valtiontakauksella sekä asumistuesta.

Lisää tietoa opintotuesta löydät täältä.

Opintovapaan keskeyttäminen

Työntekijä voi myös keskeyttää opintovapaan. Myös keskeyttämisellä on tietyt ehdot. Käytännössä työntekijä voi keskeyttää vain yli 50 työpäivää kestävät opintovapaat. Silloin hän joutuu palaamaan automaattisesti takaisin töihin. Alle 50 työpäivän kestäviä opintovapaita ei voi keskeyttää laisinkaan, vaan ne pitää käydä loppuun asti.

Jos opintovapaan haluaa keskeyttää, täytyy työntekijän ilmoittaa sitä työnantajalle etukäteen. Ilmoitus täytyy myös tehdä kirjallisesti. Se pitää myös tehdä vähintään neljä viikkoa ennen kuin työntekijä palaisi töihin. Työnantajan täytyy antaa vastaus tähän hakemukseen ilman viivytyksiä ja kertoa, että mihin päätökseen hän tuli ja milloin työnantaja voi palata takaisin töihin.

Keskeyttämistä voi myös vaikeuttaa se, että työnantaja on palkannut opintovapaalla olevan työntekijän tilalle sijaisen. Mikäli näin on tehty, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaan keskeyttävää työntekijää töihin ennen kuin sijaisen työsopimus voidaan lain mukaan päättää.

Usein näitä asioita hoidetaan työpaikalla suullisesti. Kirjallisen hoitamisen etuna on se, että asioita on helpompi ratkaista, jos minkäänlaisia ongelmatilanteita syntyy.

Opintovapaa vuosiloma

Työntekijälle kertyy myös vuosilomaa opintovapaan aikaan. Kertymisestä ja sen määrästä sovitaan usein työehtosopimuksessa, joten sieltä kannattaa tarkistaa asiaa. Opintovapaan aikana kertyvän loman määrällä on usein katto. Se tarkoittaa, että lomaa kertyy enintään 30 opintovapaapäivältä.

Opintovapaa irtisanominen

Opintovapaa ei tarjoa mitään erityistä irtisanomissuojaa työntekijälle. Työnantaja ei voi kuitenkaan pelkästää opintovapaan hakemisesta tai sen käyttämisestä irtisanoa työntekijää. Mutta, jos irtisanomiselle on jokin laillinen peruste niin silloin työntekijä voidaan irtisanoa vaikka kesken opintovapaajakson.

Opintovapaa ja eläke

Opintovapaa vaikuttaa normaalisti hieman eläkkeeseen. Normaalisti eläkettä kertyy hieman tavallista vähemmän, koska opintovapaan aikana ei makseta palkkaa. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi eläkkeeseen oikeuttavaan aikaan, eläkepalkkaan ja tulevan ajan säilymiseen. Tarkemmin asiaa kannattaa kysyä esimerkiksi Eläketurvakeskuksesta tai Kevasta.

Ota yhteyttä

Mikäli haluat tietää opintovapaasta mitä vain, jätä meille kysymys (vaikka nimettömästi) ja vastaamme sinulle piakkoin. Jätä kysymys klikkaamalla tästä.

Lue lisää sivuiltamme

Löydät paljon lisää tietoa artikkeleidemme arkistoista. Arkistoista löytyy jokainen sivustolle kirjoitettu artikkeli ja ne löytyvät aikajärjestyksessä. Tutustu arkistoihin klikkaamalla tästä.

Voit myös seurata sivustolle tulevia kirjoituksia artikkelit – sivun kautta. Seuraamalla Opintovapaa.fin päivityksiä, saat uusimmat ja ajankohtaisimmat tiedot heti kun uusi kirjoitus julkaistaan.

1 Comment

  • Satu

    Reply Reply 22.12.2015

    Hei, olen käyttänyt opintovapaa oikeuttani (ja aikuiskoulutustukeani) jo 9,5 kk ajan. Nyt ajattelin hakeutua taas opiskelemaan ja opinnot tulisivat kestämään kaksi vuotta. Edellisestä opiskelusta ei ole vielä viittä vuotta. Onko peli menetetty tämän suhteen vaikka kaikki muut ehdot kyllä toteutuvat? Eikö työnantaja saa myöntää minulle nyt uutta opintovapaata kahdeksi seuraavaksi vuodeksi? Rahallisesti mietin, josko anoisin ensin vuorotteluvapaata, mutta lasketaanko minun aikuiskoulutustukeni suuruus sitten tästä vuorotteluvapaa korvauksesta vai miten on

Leave A Response

* Denotes Required Field